Yliopiston COFUND-ohjelmien yhdessä järjestämä Planetary Health Symposium kokosi monitieteisen joukon tutkijoita puhumaan planeetan ja ihmisten terveydestä sekä niiden riippuvuussuhteista.
Maanantaina 10. elokuuta Dentalian Arje Scheinin -salissa järjestetty tapahtuma käsitteli ajankohtaista aihetta: planetaarista terveyttä, eli ihmisen ja luonnon terveyden ja hyvinvoinnin riippuvaisuudesta toisistaan.
Symposiumin avasi lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen.
Symposiumin ensimmäinen osuus käsitteli planetaarisen muutoksen ja kestävän kehityksen ajureita. Apulaisprofessori Juulia Räikkönen esitteli ensimmäisessä puheenvuorossa BIODIFUL-hankkeen tutkimaa tarvetta siirtymälle ylimääräisestä riittävään, eli sosiaaliselle, poliittiselle ja rakenteelliselle muutokselle pois jatkuvan kasvun ideologiasta.
– Osana ongelmaa on tietoisen kuluttajan paradoksi: vaikka monet ihmiset voivat olla huolissaan ilmastosta ja esimerkiksi äänestää vihreästi, omassa elämässään he kuitenkin kasvattavat kulutustaan varallisuutensa lisääntyessä.
Professori Jorma Topparin puheenvuoro siirsi huomion väestöön. Hän puhui syntyvyyden laskusta ja hedelmättömyydestä ja niihin vaikuttavista asioista sekä siitä, tarvitseeko syntyvyydestä olla huolissaan.
Lisäksi kuultiin planetaarista terveyttä koskeva keynote-puheenvuoro Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäiseltä. Hän toi esiin sen, miten poliittisessa päätöksenteossa ei tehdä riittävästi planetaaristen terveyden uhkien torjumiseksi. Hän myös esitteli EU:n UPCPM-valmiusmekanismia sekä One Health -verkostoa.
Iltapäivällä keskiöön nousivat uhat terveydelle ja ruoantuotannolle – sekä toivo
Tilaisuuden toisessa osion puheenvuorot tarkastelivat läheisemmin planetaariseen hyvinvointiin liittyviä terveysuhkia, kuten eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja, antibioottiresistenssiä ja mielenterveyshaasteita.
Bakteeriopin professori Jukka Hytönen käsitteli puheenvuorossaan yhtä esimerkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisten terveyteen: punkkivälitteisiä tauteja sekä niiden tutkimusta.
Varhan ylilääkäri ja dosentti Antti Hakasen puheenvuoro toi esiin toisen konkreettisen huolenaiheen: antibioottiresistentit bakteerit. Tärkeässä roolissa antibioottiresistenssin lisääntymisessä on muun muassa ruuantuotanto: tuotantoeläimiin käytetään noin 75 % kaikista maailmassa käytettävistä antibiooteista.
– Bakteereja ja jopa antibioottiresistenttejä bakteereja on ollut kauan ennen ihmistä, mutta huolta aiheuttavatkin bakteerit, jotka ovat ennen olleet hoidettavissa, mutta ovat muuntuneet resistenteiksi.
Iltapäivällä symposiumin aiheeksi nousi ruoka. Erikoistutkija Saska Tuomasjukka toi esiin ruoantuotannon systeemit ja niiden merkityksen: ruokasysteemi vaikuttaa koko maapalloon. Kun ruokasysteemit ovat vaarantuneet, niiden resilienssi on noussut keskiöön.
– Resilienssi tarkoittaa, että ruokasysteemimme voi säilyä toimivana häiriöistä huolimatta. Emme voi luultavasti säilyttää nykyisestä systeemistämme kaikkea, mutta oikeilla päätöksillä voimme säilyttää sen, mikä on tärkeää.
Aiheesta jatkoi professori Kati Hanhineva, joka puhui kestävän kehityksen ja terveyttä edistävän ruokavalion yhdistämisestä: muutoksesta planetaarisesta ruokavaliosta planetaariseen terveysruokavalioon. Pohjoismaiset ruokasuositukset ovat pitkälti linjassa näiden uusien suositusten kanssa.
Hanhineva painotti, että tärkeässä asemassa ovat myös ruoan kemialliset ominaisuudet. Esimerkiksi täysjyvätuotteet sisältävät jyvän tärkkelyksen lisäksi myös tärkeitä kuituja ja kasvin proteiineja. Lisäksi kasvipohjaisissa ruoissa on tärkeitä phytokemikaaleja, joilla on esimerkiksi antioksidanttisia ominaisuuksia.
Apulaisprofessori Nora Fagerholmin esitys käsitteli kaupunkien vihreää infrastruktuuria. Tavoitteena hän esitteli 3-30-300-periaatteen: jokaisesta kodista tulisi näkyä kolme puuta, 30 % jokaisesta naapurustosta tulisi olla puiden katveessa ja jokaisella tulisi olla 300 metrin sisällä lähin puisto tai viheralue.
Symposiumin viimeinen puheenvuoro käsitteli toivoa. Apulaisprofessori Ricardo Correia kuvasi, miksi nimenomaan toivo on tarpeellista epätoivoisina aikoina.
– Ihmiset, jotka ovat toivottomia, menettävät myös halunsa toimia, koska eivät koe, että toiminnalla on mitään merkitystä. Optimisti taas luottaa hyvään lopputulokseen joka tapauksessa, eikä myöskään kannusta toimintaan. Toivoon liittyy aktiviinen tekijyys: uskomus toimijuudesta ja väylistä.
Symposiumin jälkeen järjestetyssä verkostoitumistapahtumassa ojennettiin lahja TIAS-kollegion johtajalle, professori Martin Cloonanille. Lahjaa ojentamassa Georges Kazan, vasemmmalla TIASin erikoistutkija Ranjana
Saha.
Symposiumin järjestivät yliopiston MSCA COFUND-ohjelmat SYS-LIFE, IMMUFELLOW, UTU-GreDiT, TIES 1&2 ja HAIF. Pääkoordinaattorina toimi SYS-LIFE.