Turun yliopiston yliopistoyhteisö kokoontui avaamaan lukuvuotta 2026–2027 avajaiskarnevaaleille ja avajaisjuhlaan tiistaina 1.9.2026.

Rehtori Marjo Kaartinen käsitteli avajaispuheessaan tieteen ja yliopistojen kohtaamia haasteita, tieteen riippumattomuutta ja vaikuttavuutta sekä luottamusta tieteeseen. 

– Koko yliopistoyhteisömme olemassaolo perustuu tieteeseen. Emme voi olla ottamatta huomioon eri puolilla maailmaa jylläävää kehitystä: tutkittu tieto, tiede, tutkijat ja yliopistot kohtaavat vakavia haasteita. Yliopiston, yliopistoyhteisön sekä laajemmin sidosryhmiemme on pysähdyttävä tämän vakavan asian äärelle, Kaartinen sanoi puheessaan. 

Kaartinen sanoi pohtineensa paljon sitä, miksi tiede on vastaiskujen kohteena. 

– Olemme jo tiellä, jossa käsitys tieteestä ja sen roolista hämärtyy. Tieteen vapaus on myös haluttu ymmärtää väärin, ja vapauden käsite on muuttamassa merkityksiään negatiiviseen suuntaan. Voisimme puhua enemmän tieteen riippumattomuudesta. Tiede on kriittistä, tiede on järjestelmällistä, tiede on itseään korjaavaa. Tiede ei taivu: tieteellä on jaetut periaatteet, jotka eivät muutu rahoittajan, tilaajan tai poliittisten tavoitteiden mukaan.

Kaartinen korosti puheessaan, että suomalaisilla on tutkitusti korkea luottamus tieteeseen.

– Haasteiden äärellä me valitsemme luottaa siihen, että suomalaiset uskovat tieteeseen edelleenkin. Varuillaan on kuitenkin oltava, sillä mentaalisia maisemia rakennetaan salakavalilla tavoilla.

Kaartinen muistutti, että tiede ei ole vihollinen. 

– Monitieteisessä yliopistossamme tehtävä tutkimus vaikuttaa ihmisten elämään monin tavoin ja usein niin tiiviisti osana arkea, ettei tieteen jokapäiväistä merkitystä tule välttämättä ajateltua. Tieteellä on valtava merkitys myös Suomen tulevaisuudelle. Yliopistot tuottavat uutta tietoa, ymmärrystä ja osaamista, joiden varaan demokratia, turvallisuus, sivistys, kestävä talous ja yhteiskunnan uusiutuminen rakentuvat. 

Poikkeuksellisen korkeatasoiset väitöskirjat palkittiin

Avajaisjuhlassa jaettiin Turun Suomalaisen Yliopistoseuran väitöskirjapalkinnot. Yliopistoseura jakoi väitöskirjapalkinnot viime lukuvuoden aikana valmistuneille väitöskirjoille, joiden taso on poikkeuksellisen korkea. 

Väitöskirjapalkinnon saivat terveystieteiden tohtori Pere Bosch-Barceló (hoitotiede, lääketieteellinen tiedekunta) väitöskirjastaan The Efficacy of a Gamified Virtual Reality Environment combined with tDCS in Treadmill Based Gait Rehabilitation for Parkinson’s Disease, filosofian tohtori Vadzim Krautsou (tähtitiede, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) väitöskirjastaan Polarized Radiation from Accreting Black Holes in X-ray Binaries, tekniikan tohtori Natasha Skult (tietojenkäsittelytiede, teknillinen tiedekunta) väitöskirjastaan Interactive Storytelling with Quantum Computing sekä filosofian tohtori Noora Viljamaa väitöskirjastaan Eletty huono-osaisuus syntyperältään aviottomien lasten elämänkuluissa 1800-luvun Suomessa.

Katso lisää kuvia avajaisjuhlasta