Yli yhdeksän tunnin yöunet ja univaikeudet 50 vuoden iässä vähentävät odotettavissa olevien työvuosien määrää noin yhdeksällä kuukaudella, selviää yli 70 000 suomalaista kattaneesta seurantatutkimuksesta.
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten unen määrä ja univaikeudet ovat yhteydessä työllisen ajan odotteeseen eli keskimääräiseen vuosimäärään, jonka henkilön odotetaan jatkavan työelämässä tietyssä iässä.
Tutkimuksessa työllisen ajan odotetta tarkasteltiin vähintään 50 vuotta täyttäneillä suomalaisilla 68-vuotiaaksi asti.
Keskimäärin yli yhdeksän tuntia yössä nukkuvilla tai univaikeuksia kokevilla oli 50 vuoden iässä heikompi työllisen ajan odote kuin alle yhdeksän tuntia nukkuvilla ja heillä, jotka eivät kokeneet univaikeuksia.
Keskimääräinen työllisen ajan odote 50 vuoden iässä oli 13 vuotta ja kaksi kuukautta. Kohtalaiset univaikeudet (2 – 4 yönä viikossa) vähensivät työvuosien määrää viidellä kuukaudella ja vakavat (viitenä yönä viikossa tai lähes joka yönä) kahdeksalla kuukaudella, kun verrattiin heihin, jotka eivät kokeneet univaikeuksia.
Yhdeksän tuntia yössä tai sitä enemmän nukkuvien kunta-alan työntekijöiden työllisen ajan odote oli noin yhdeksän kuukautta vähemmän kuin alle yhdeksän tuntia nukkuvilla kuntatyöntekijöillä. Kun yhteyttä tarkasteltiin toisessa, suomalaista väestöä laajemmin edustavassa otoksessa ero näiden ryhmien välillä oli jopa 2,5 vuotta.
Kansainvälisten suositusten mukaan terveyden kannalta optimaalinen unen määrä alle 65-vuotiailla aikuisilla on juuri 7–9 tuntia yössä. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu eroja työllisen ajan odotteessa alle seitsemän tuntia ja 7–8,5 tuntia yössä nukkuvien välillä.
Heikoimmassa asemassa olivat rutiinityötä tekevät tai alhaisesti koulutetut henkilöt, jotka nukkuivat vähintään yhdeksän tuntia yössä tai kokivat vakavia univaikeuksia. Heillä työllisen ajan odote 50-vuotiaana oli kuntatyöntekijöistä koostuvassa otoksessa noin 12,2–12,4 vuotta ja väestöä laajemmin edustavassa otoksessa vain 6,4 vuotta.
– Havaintomme nostavat esiin etenkin alhaisessa sosioekonomisessa asemassa olevien uniterveyden tukemisen ja univaikeuksien hoitamisen tärkeyden keski-iässä, painottaa hankkeen vastuullinen tutkija, unen ja työpsykologian dosentti Saana Myllyntausta.
Tutkimuksen pohjalta ei voida suoraan sanoa, että juuri pitkään nukkuminen tai univaikeuksien kokeminen johtavat lyhyempään työuraan, sillä esimerkiksi eri sairauksien ja mielenterveyden vaikutusta ei voitu tutkimuksessa sulkea pois. Tiedetään kuitenkin, että hyvä uniterveys on yhteydessä esimerkiksi parempaan työssä suoriutumiseen, tiedonkäsittelykykyyn ja terveyteen.
– Unta kannattaa tukea työelämässä. Esimerkiksi työterveyshuollon tarjoamat unettomuuden hoitoon kohdistetut interventiot ja työpaikoilla toteutetut uniterveyttä edistävät toimenpiteet on todettu aiemmissa tutkimuksissa toimiviksi keinoiksi työikäisten nukkumisen tukemiseen, suosittelee Myllyntausta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 70 000 suomalaista Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimukseen (FPS) osallistunutta henkilöä ja lisäksi noin 6 000 tutkittavaa suomalaista väestöä edustavan Terveys, hyvinvointi ja ihmissuhteet Suomessa (HeSSup) -tutkimuksen aineistosta.
Jokainen tutkittava arvioi kyselyissä tyypillistä unen kestoaan ja eri univaikeuksien yleisyyttä. Tiedot työssäolosta ja menehtymisistä seurannan aikana saatiin rekistereistä. Turun yliopiston tutkijat toteuttivat tutkimuksen yhdessä Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Oulun yliopiston, Helsingin yliopiston, Tukholman yliopiston sekä University College Londonin tutkijoiden kanssa.
Tutkimuksen tekemistä ja sen aineistonkeruuta ovat rahoittaneet muun muassa Työsuojelurahasto, valtion tutkimusrahoitus Varhan kautta, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Suomen Akatemia (Profi8 rahoitus Oulun yliopistolle), The Wellcome Trust ja UK Medical Research Council.
Tutkimus on julkaistu avoimesti luettavana arvostetussa Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä.
Tutustu tutkimukseen
此内容由惯性聚合(RSS阅读器)自动聚合整理，仅供阅读参考。 原文来自 — 版权归原作者所有。