Suomalaiset ovat lähettäneet Turun yliopiston Punkkipankki-keräykseen jo 20 000 puutiaista tutkittavaksi. Keräys jatkuu vuoden loppuun asti, ja loppukesästä keräykseen toivotaan havaintoja erityisesti eksoottisemmista Hyalomma- ja Dermacentor-puutiaisista.
Vuonna 2026 käynnissä oleva Punkkipankki-hanke on tähän mennessä osoittautunut erittäin menestyksekkääksi. Kevään ja alkukesän aikana Turun yliopistolle on toimitettu jo 20 000 puutiaista tutkittavaksi eri puolilta Suomea.
Näytteiden määrittämisen ja käsittelyn myötä tutkijoille on alkanut muodostua alustavaa kuvaa puutiaisten esiintymisen mahdollisista muutoksista.
– Keväällä ja alkukesästä saimme erittäin paljon taigapunkkinäytteitä, kuten oli odotettavissa. Tämä laji lähtee liikkeelle heti lumien sulettua ja on varsin aggressiivinen, mikä lisää ihmisten ja lemmikkien kohtaamisia sen kanssa. Vaikuttaa siltä, että taigapunkkien kannat ovat vahvistuneet monilla alueilla, mutta maantieteelliset muutokset esiintymisalueissa eivät näyttäisi olevan merkittäviä, kertoo Punkkipankki-hankkeen vastuullinen johtaja, lääketieteellisen entomologian dosentti Jani Sormunen.
Suomalaiset ovat lähettäneet puutiaisia tutkijoille eri puolilta maata. Punaiset pisteet kuvaavat tutkijoille lähetettyjä taigapunkkeja ja siniset pisteet puutiaisia.
Taigapunkkien aktiivisuus vähenee merkittävästi jo juhannuksen jälkeen, ja loppuu miltei kokonaan heinäkuun aikana, mikä helpottaa tilannetta niiden valta-alueilla. Puutiaiset sen sijaan jatkavat aktiivisuuttaan syys-lokakuulle saakka, ja esiintymispiikit havaitaan usein juuri elo-syyskuussa. Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi tutkijoille onkin tärkeää, että kansalaiset jatkavat näytteiden lähettämistä myös loppukesän aikana.
– Jos näytteet painottuvat voimakkaasti kevääseen ja alkukesään, voi lajien valtasuhteista ja esiintymisalueista muodostua vääristynyt kuva. Esimerkiksi Punkkilive-palvelussa havaintojen määrä taigapunkkivaltaisella Pohjois-Pohjanmaalla on keväisin jopa suurempi kuin Uudellamaalla, vaikka vuoden kokonaismäärät ovat huomattavasti korkeampia Uudellamaalla. Tästä syystä toivomme ihmisten jatkavan puutiaisnäytteiden lähettämistä aktiivisesti, Sormunen toteaa.
Puutiaisten lähettämistä koskevat ohjeet löytyvät Punkkipankki-sivustolta osoitteessa www.punkkipankki.fi, josta saa myös puutiaisten lähettämiseen tarvittavan lähetyskoodin. Nyt lähetyskoodin voi saada myös Turun yliopiston puutiaisprojektin ja Pfizer Oy Finlandin ylläpitämästä Punkkilive-palvelusta (www.punkkilive.fi) puutiaishavainnon ilmoittamisen yhteydessä. Punkkilive-palveluun on ilmoitettu tänä vuonna jo ennätykselliset yli 210 000 puutiaishavaintoa.
Eksoottisia lajeja liikkeellä loppukesällä
Puutiaiskauden loppupuolella tutkijoita kiinnostavat runsaasti levinneiden lajien lisäksi myös Suomessa harvinaisemmat puutiaislajit, joita saattaa tavata loppukesän aikana.
Näistä parhaita esimerkkejä ovat Krimin-Kongon verenvuotokuumeviruksen pääasiallisina välittäjinä toimivat Hyalomma-suvun puutiaiset, sekä Baltiassa kovaa vauhtia pohjoiseen leviämässä oleva Dermacentor reticulatus. Tutkijoita kiinnostavat erityisesti havainnot Hyalomma-suvun puutiaisista.
Kylmät talvet estävät Hyalomma-suvun puutiaisten vakiintumisen Suomessa lisääntyviksi populaatioiksi, mutta niitä saapuu Suomeen muuttolintujen mukana Pohjois-Afrikasta ja Välimeren maista.
Hyalomma-puutiaiset ovat suurikokoisia ja ne voi tunnistaa raidallisista jaloista. Vasemmalla on naaras ja oikealla on koiras. Kuva Daktaridudu, Wikimedia Commons (CC-BY-SA-4.0)
– Hyalommat ovat erittäin kiinnostava ryhmä koko Euroopan tasolla, sillä ne ovat leviämässä varsin nopeasti ja levittävät vakavaa Krimin-Kongon verenvuotokuumevirusta. Nuoria yksilöitä saapuu meille vuosittain runsaasti muuttolintujen mukana, mutta ne pystyvät kehittymään uudestaan veriateriaa etsiviksi aikuisiksi vain lämpiminä kesinä. Esimerkiksi kesällä 2024 havaittiin Helsingistä ensimmäistä kertaa aikuisia yksilöitä. Nämä voivat mahdollisesti sitten levittää virusta paikallisiin isäntäeläimiin tai jopa ihmisiin, Sormunen kertoo.
Hyalomma-suvun puutiaisia tavataan lähinnä loppukesällä, sillä muuttolintujen mukana tulevat nuoret yksilöt ovat jo syöneet veriateriansa ja painuvat tänne päästyään maan karikkeeseen kehittymään aikuisiksi. Kehitys kestää Suomen kylmässä ilmastossa varsin pitkään, jolloin aikuiset yksilöt lähtevät liikkeelle vasta elo-syyskuussa, jos on ollut tarpeeksi lämmintä.
– Hyalomma-suvun puutiaisia löytyy usein etenkin hevosilta, joten toivomme etenkin niiden kanssa työskentelevien olevan erityisen tarkkoja. Hyalomma-puutiaiset ovat suurikokoisia ja nopeita. Parhaiten ne tunnistaa niiden raidallisista jaloista. Dermacentor reticulatuksen puolestaan erottaa parhaiten sen kirjavasta selkäkilvestä, Sormunen toteaa.
Kirjavasta selkäkilvestään tunnistettava Dermacentor reticulatus on yleinen Baltiassa ja levittäytymässä pohjoiseen. Kuva, Christian Fischer, Wikipedia (CC-BY-SA-4.0)
Osallistu keräykseen ja ilmoita havaintosi
Lisätietoja
Luotu 13.08.2026 | Muokattu 13.08.2026