Turun korkeakoulut ovat tehneet jo pitkään monipuolista yhteistyötä. Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Humanistinen ammattikorkeakoulu keskittyvät kaikki omiin tehtäviinsä, mutta edistävät samalla hyvin käytännönläheisesti kumppanuutta sellaisissa asioissa, jotka parantavat tuloksellisuutta lisäämättä turhaa byrokratiaa.

Valittu toimintatapa on tehokas. Monet keskeisistä korkeakoulumittareista ovat Varsinais-Suomessa hyvällä tolalla suhteessa sekä muihin kasvumaakuntiin että koko Suomeen.

Korkeakouluissamme opiskelee liki 37 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa, mikä maakunnan kokoon suhteutettuna on selkeästi muita kasvumaakuntia suurempi määrä. Kasvava uusien opiskelijoiden määrä varmistaa, että luku pysyy korkealla myös tulevaisuudessa.

Korkeakouluissamme opiskelee liki 37 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa, mikä maakunnan kokoon suhteutettuna on selkeästi muita kasvumaakuntia suurempi määrä.

Varsinais-Suomi johtaa tilastoja ensikertalaisten opiskelijoiden määrässä. Viime vuoden aloittajista 6507:llä ei ollut aiempaa tutkintoa, joten he tulevat valmistuessaan nostamaan maamme koulutustasoa lähemmäs tavoitteeksi asetettua kuuttakymmentä prosenttia nuoresta ikäluokasta.

Varsinais-Suomen erinomaiset opiskelijatilastot ja seudun muu kasvu viestivät yhdessä merkittävästä vetovoimasta. Korkeakoulut ovat myös nostaneet aloituspaikkamääriään vastatakseen edelleen kasvavaan opiskelupaikkojen kysyntään. Vahvistamalla näin Varsinais-Suomen koulutustarjontaa korkeakoulut varmistavat asiantuntevan työvoiman saatavuuden tulevaisuudessa.

Opiskelijamittareiden lisäksi Varsinais-Suomen korkeakoulut pärjäävät erinomaisesti myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). Vuonna 2025 alueen korkeakoulut toivat maakuntaan yli 130 miljoonaa euroa TKI-rahoitusta. Luku oli absoluuttisesti korkeampi kuin Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja suhteessa asukaslukuun selkeästi Uuttamaata suurempi. TKI-työtä maakunnan korkeakouluissa tehdään yli 4000 henkilötyövuotta. Tuolla työllä saamme rakennettua Suomelle sellaista osaamista, jolla teemme maastamme tulevaisuudessakin hyvän paikan asua ja työskennellä – ja samalla lisäämme merkittävästi maakunnan elinvoimaa.

Alueen korkeakoulujen vahva vaikutus maakuntaan rakentuu niiden hyvästä yhteistyöstä sekä keskenään että muiden kumppaneiden kanssa. Korkeakoulujen yhteiskehittämisen keskeisenä tavoitteena on rakentaa ympäröivää yhteiskuntaa ja tarjota sille kasvun avaimia.

Korkeakoulujen yhteiskehittämisen keskeisenä tavoitteena on rakentaa ympäröivää yhteiskuntaa ja tarjota sille kasvun avaimia.

Laaja tutkimusyhteistyö on tästä erinomainen esimerkki. Lähtökohtaisesti jokaiseen hankkeeseen pyritään saamaan mukaan parhaat osaajat organisaatioon katsomatta. Tutkimusaiheita pohditaan yhdessä, ja esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa työskentelee jatkuvasti kasvava määrä tutkijoita, jotka ovat samalla väitöskirjatutkijoita Turun yliopistossa.

Opetuksessa korkeakoulut ovat tehneet jo vuosia tarvelähtöistä yhteisopetusta. Opintoväylät asteelta toiselle toimivat kohtuullisen laajasti, mutta parantamisen varaa niissä on edelleen.

Turun korkeakoulut käyttävät ja rakentavat myös yhteisiä infrastruktuureita. Esimerkiksi tekniikan alueella tehdään päivittäistä yhteistyötä Quad Tech Turku -ympäristössä eli entisessä Koneteknologiakeskuksessa. Kevään aikana on haettu useita yhteisiä tutkimusinfrastruktuurirahoituksia niin laivojen sähköisiin järjestelmiin, biolääketieteeseen, lääketieteelliseen kuvantamiseen kuin biodiversiteettien seurantaan ja hallintaan.

Turun korkeakoulujen kannattaa myös näkyä yhdessä sekä opiskelija- että työnhakumarkkinoinnissa. Turku kasvaa nopeasti ja alueemme työllisyys on kansallista keskiarvoa parempaa. Kiinnostavat alat ja vahvat palvelut ovat tehneet kaupungista monella tavalla yhden Suomen halutuimmista – ja joillain hakumittareilla taidamme olla jo kansallisessa kärjessäkin.

Turku kasvaa nopeasti ja alueemme työllisyys on kansallista keskiarvoa parempaa.

Turun korkeakouluyhteisömallissa yhteistyötä tehdään korkeakoulujen kesken, organisaatioiden ja yritysten kanssa sekä globaaleissa verkostoissa. Yhdessä olemme enemmän, sen olemme tienneet Turussa kohta 800 vuotta.

Marjo Kaartinen
Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori.

Vesa Taatila
Kirjoittaja on Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja.
 

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 23.5.2026.