Liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, vaikka yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voitaisiin sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Näin esitetään Turun yliopiston kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittamassa uutuuskirjassa. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on palkitsevaa. Yksilökeskeisyys on syntynyt pitkän modernisaatiokehityksen sivutuotteena.
Kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittama uutuusteos Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun tarkastelee yhteiskunnan kehitystä yhteisökeskeisyydestä kohti yksilökeskeisyyttä.
Kirjan mukaan kehitys ei johdu siitä, että ihmisistä olisi tullut moraalisesti huonompia, vaan yhteiskunnan rakenteista, jotka ohjaavat yhä useammin oman edun tavoitteluun.
– Monet yhteiskunnalliset kehityskulut ovat olleet sinänsä hyviä: autonomia, yksilön oikeudet, koulutus, vaurastuminen, hyvinvointivaltio, liikkumisen vapaus, yksilön arvon tunnustaminen ja mahdollisuus irrottautua haitallisista yhteisöistä, Junttila sanoo.
– Ongelma syntyy siitä, että samat kehityskulut ovat samalla heikentäneet pysyviä, vastavuoroisia ja velvoittavia yhteyksiä toisiin ihmisiin.
Kirja osoittaa, että yksilökeskeinen ajattelu on juurtunut syvälle sekä yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja kannustimiin että tapaan, jolla puhumme hyvinvoinnista.
Junttila johtaa strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Right to Belong -tutkimuskonsortiota, jossa etsitään ratkaisuja lasten ja nuorten yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuden kokemuksiin. Yhdessä Salovuoren kanssa he myös koordinoivat eduskunnasta puheenjohdettua Osallistujien Suomi -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kaikenikäisten suomalaisten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Kirja ei romantisoi menneisyyttä eikä ehdota yksilön oikeuksien purkamista.
Kirja ilmestyy 28. elokuuta, ja siinä kolmekymmentä eri alojen asiantuntijaa tarkastelee tätä yhteiskunnallista kehitystä omista näkökulmistaan käsin. Kirjan luvuissa käsitellään muun muassa perheiden ja lähiyhteisöjen, koulutusjärjestelmien sekä työelämän muutoksia. Lisäksi pohditaan muun muassa talouden, digitalisaation ja moraali- ja oikeuskäsityksen vaikutuksia yksilökeskeistymiseen.
– Kirja ei romantisoi menneisyyttä eikä ehdota yksilön oikeuksien purkamista. Sen sijaan esitämme, että yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on rationaalista, näkyvää ja palkitsevaa. Tällä hetkellä liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, huomauttaa Salovuori.
Teos tarjoaa ajattelemisen aihetta kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille, päättäjille sekä kaikille yhteiskunnan suunnasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneille. Turun yliopistosta kirjoittajakaartiin kuuluvat Junttilan ja Salovuoren lisäksi työelämäprofessori Pia Kola-Torvinen, projektitutkija Nina Mellenius ja väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook. Santalahden kustantama teos syventää viime vuonna julkaistun Miksi ihminen tarvitsee toisia? Laumavietti ihmisen ydintarpeena -kirjan teemoja.
Kirjan julkaisutilaisuus järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodissa (3. kerros, Saarikoski-matto) maanantaina 31.8. klo 17–19. Kirjan kirjoittajia on tavattavissa Oodissa tilaisuuden jälkeen. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.
Tutustu teokseen kustantajan sivuilla: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? - Niina Junttila - Emil Salovuori (toim.) | Santalahti
Tutustu kirjanjulkistustilaisuuden ohjelmaan: Kirjanjulkistustilaisuus: Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Lauman edusta yksilön etuun – Osallistujien Suomi.
此内容由惯性聚合(RSS阅读器)自动聚合整理，仅供阅读参考。 原文来自 — 版权归原作者所有。