TL;DR: Oikeuskansleri on oma-aloitteiseen tutkintaansa vedoten jättänyt tutkimatta THL:n toimien lainmukaisuutta, vaikkei kantelukysymyksiä käsitelty oma-aloitteisessa tutkinnassa. Oikeuskansleri myös vetosi THL:n mahdollisuuteen reagoida oikeuskanslerin oma-aloitteisen tutkinnan ratkaisuun, vaikka oikeuskanslerilla oli jo tiedossa, ettei THL ollut käyttänyt mahdollisuutta merkityksellisesti.

Aiemmin kirjoitin siitä, miten THL oli muuttanut ohjetta, jonka tarkoitus oli ohjata hallintopäätöksiä, perustelematta muutosta kirjallisesti, vaikka hallintopäätökset täytyy perustella. Näin siis hallintopäätösten ohjaus ei ollut samalla perustelun tasolla, kuin mitä hallintopäätöksiltä itseltään edellytetään. Lisäksi muutosta ei oletettavasti ollut tehty päällikkövirastoon kuuluvalla esittelymenettelyllä, koska esittelymenettely olisi tuottanut asiakirjajäljen.

Ratkaisussa kanteluuni OKV/1140/10/2022 oikeuskansleri ensin viittasi oma-aloitteiseen tutkintaansa toisessa asiassa luonnehtien sitä näin (kursivointi minun):

Annoin päätöksen OKV/461/70/2020 ja OKV/458/70/2020, joka koski koronavirusepidemian hoitoa koskevan päätöksenteon avoimuutta. Esitin siinä yleisesti näkemyksiäni vahvistaa yhteiskunnallisen päätöksenteon taustalla olevien tietojen ja perusteiden avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, koska katsoin kyseisen avoimuuden olevan merkittävä julkisen vallankäytön lagitiimiyden ja oikeusvaltion osatekijä.

THL:n osalta päätöksessäni oli erityisesti kysymys koronavirusepidemian kulkua kuvaavien ja ennustavien mallinnusten tekemisessä käytettyjen taustatietojen julkisuudesta ja avoimuudesta. Kyseisten tietojen avulla tehdyt epidemian kulkua koskevat ennustukset olivat epidemian hoitoa koskevan ja ihmisten oikeuksia ja vapauksia rajoittavan päätöksenteon pohjana, ja tietojen saatavuus ja avoimuus olivat siten merkityksellisiä päätöksenteon ja julkisen vallan käytön arvioitavuuden kannalta.

Ja totesi sitten käsillä olleeseen asiaan:

En edellä mainitussa päätöksessäni ottanut kantaa suoranaisesti kantelussanne esittämiinne kysymyksiin, jotka koskevat suositusten ja ohjeiden taustalla olevan harkinnan ja arvioinnin perusteiden kirjaamista. Kantelussa arvostelemanne menettelyt kuitenkin koskevat THL:n menettelyä ja toimenpiteitä ennen kuin annoin edellä mainitun päätökseni ja esitin näkemykseni koronavirusepidemian hoitoa koskevan päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja päätöksenteon taustalla olevan tiedon avoimuudesta. Laitos ei siten tuolloin ollut vielä voinut ryhtyä toimenpiteisiin päätöksessäni tarkoittamani avoimuuden lisäämiseksi. Sen vuoksi en pidä tässä vaiheessa aiheellisena ryhtyä kantelussa tarkoittamallanne tavalla selvittämään esille tuomienne suositusten ja ohjeen perusteiden dokumentointia ja kirjaamista koskevaa asiaa.

Mielestäni oikeuskanslerin esittämä perustelu asian tutkimatta jättämiselle on huono jo itsessään. Oikeuskanslerin oma-aloitteisesti tutkima asia koski eri tekoa eikä siinä käsitelty ohjauksen suhdetta hallintolain perusteluvaatimukseen (45 §; oma-aloitteisesti viitattu pykäliin 6 ja 10) eikä päällikköviraston esittelymenettelyn käyttämiseen. Miksi valvottavan pitäisi saada toimia kyseenalaisesti monella tapaa samaan pakettiin siksi, että yhtä asiaa on tutkittu?

Oikeuskanslerin perustelu näyttää kuitenkin vielä huonommalta kun otetaan huomioon mitä oikeuskansleri minulle vastatessaan jo tiesi THL:n ilmoituksesta.

Oikeuskansleri antoi päätöksensä mallinnusavoimuusasiassa 21.12.2021. THL:n piti ilmoittaa 30.4.2022 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt oikeuskanslerin näkemysten johdosta. Lisäaikaa annottuaan THL vastasi 6.5.2022.

THL:n ilmoittamissa toimenpiteissä ei ollut mukana ohjeiden ja ohjemuutosten perustelujen kirjallinen dokumentointi, vaan perustelemiseen oli vain pyritty kiinnittämään huomiota.

19.5.2022 THL:ssä aiemmin työskennellyt henkilö kirjoitti oikeuskanslerille asiassa OKV/1470/10/2022 (kursivointi minun):

THL toimitti vastineensa (THL/2470/4.00.00/2020) viikon myöhässä 6.5.2022. Siinä laitos kertoi ryhtyneensä seuraaviin toimiin.

1. THL on pitänyt kaikiille avoimia webimaareja epidemiamallinnuksesta.
2. THL julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, raportteja ja pitää kursseja yliopistossa.
3. THL on toimittanut mallinnuskoodeja julkisuuslain mukaisen tietopyynnön tehneille.
4. THL on selvittänyt koodin avoimuuden mahdollistavien järjestelmien käyttöönottoon liittyviä seikkoja.
5. THL on kommunikoinut asiantuntijakantaansa lausunnoissa.
6. THL on pyrkinyt julkaisemaan tieteelliset artikkelinsa maksumuurittomissa preprint-palveluissa.
7. THL:n asiantuntijat ovat pitäneet esityksiä esim. kansallisessa rokoteasiantuntijaryhmässä, ja esitysdiat on jaettu verkossa.
8. THL on tehnyt tiedotteita ja järjestänyt tiedotustilaisuuksia ja avoimia kansalaistilaisuuksia.
9. THL:n asiantuntijat ovat olleet laajasti median käytettävissä.
10. THL on julkaissut tuottamaansa tietoa myös avoimena datana.
11. THL on selvittänyt tutkittavien suostumuksen pyytämiseen liittyviä käytäntöjä ja immateriaalioikeuskysymyksiä tiedon avaamisen edistämiseksi.

Ensimmäinen huomio toimenpidelistasta on, että THL:n lausunnosta löytyvät 11 toimenpidettä ovat kaikki olleet meneillään jo oikeuskanslerin kirjoittaessa lausuntoaan. THL siis vaikenee itse pääkysymyksestä eli siitä, mihin toimiin on ryhdytty oikeuskanslerin moitteiden takia hänen huomaamiensa puutteiden korjaamiseksi.

Mahdollisesti kohtiin 4 ja 11 liittyen on toimintaa tehostettu, joskaan lausunnosta ei tällaista ilmene. Sen sijaan muiden toimien osalta THL on useassa yhteydessä viestinyt toimivansa suorituskykynsä äärirajoilla, joten niissä tuskin on tapahtunut merkittävää muutosta oikeuskanslerin moitteiden jälkeen. Jos olisi, THL olisi varmasti lausunnossaan kertonut lisänneensä resursseja johonkin tiettyyn asiaan.

(Resursoinnin osalta käsiteltiin myös sitä, miten apu ei ole kelvannut, mutta se ei kuulu tämän kirjoituksen aiheeseen.)

Tähän oikeuskansleri oli 27.6.2022 vastannut: ”Esittämänne näkemykset ovat kuitenkin kantelunne johdosta tulleet tietooni.”

Samassa vastauksessaan oikeuskansleri totesi: ”Ette pyydä tutkimaan mitään tiettyä THL:n menettelyä tai laiminlyöntiä ettekä kirjoituksessanne tuo esille, että laitos olisi missään yksilöidyssä tilanteessa menetellyt lainvastaisesti.” ja sitten ”Kantelustanne ilmenevän perusteella minulla ei ole aihetta epäillä edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua laillisuusvalvonnallisesti arvosteltavaa menettelyä enkä sen vuoksi ole ryhtynyt kanteluanne tutkimaan.”

On aivan oikein sanoa, ettei kantelussa pyydetty tutkimaan mitään yksilöityä asiaa, vaan vain tuotiin oikeuskanslerin tietoon asioita, mutta kuitenkin mielestäni kummallista, ettei oikeuskansleri ryhtynyt kerrotun pohjalta toimiin. Nyt näyttää siltä, että oikeuskansleri antaa THL:n vetää itseään nenästä. Kunnollisessa valvonta-asetelmassa luulisi, että valvojan tietoisuus siitä, että valvottava on ilmoituksessaan vaiennut siitä, mitä piti ilmoittaa, ja kertonut sen sijaan muita asioita aiheen ympäriltä, aiheuttaisi jatkotoimia valvottavaa kohtaan.

Kun oikeuskansleri 17.8.2022 kirjoitti minulle ”Laitos ei siten tuolloin ollut vielä voinut ryhtyä toimenpiteisiin päätöksessäni tarkoittamani avoimuuden lisäämiseksi.”, hänellä oli siis jo tiedossa, ettei THL ollut ryhtynyt hänen näkemystensä vuoksi uusiin toimenpiteisiin.

Tämä ei edes ollut ensimmäinen kerta kun oikeuskansleri jätti tuon saman oma-aloitteisen tutkinnan perusteella tutkimatta sellaista, mitä olin pyytänyt tutkimaan. 30.6.2020 oikeuskanslerinviraston esittelijäneuvos kirjoitti minulle asiassa OKV/832/10/2020 seuraavasti:

Arvostelette oikeuskanslerille 18.5.2020 osoittamassanne kantelussa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sen johtajan Mika Salmisen sekä sosiaali- ja terveysministeriön menettelyä covid-19-epidemian hoitamisessa. Pyydätte oikeuskansleria tutkimaan, ovatko Salminen, THL tai ministeriö neuvoneet hallitusta ryhtymään toimiin, joiden tarkoituksena on nopeuttaa epidemian etenemistä. Mikäli näin on tapahtunut, pyydätte oikeuskansleria ottamaan kantaa siihen, onko epidemian etenemisen nopeuttamista tavoitteleva toiminta tai sellaisen suositteleminen vastoin tartuntatautilain 6 §:ssä viranomaisille säädettyjä tartuntatautien torjuntatyöhön kuuluvia velvollisuuksia. Pyydätte, että oikeuskansleri ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lainvastaisen toiminnan estämiseksi.

Kantelussanne tutkittavaksi tarkoittamanne asia liittyy oikeuskanslerin omasta aloitteestaan tutkittavaksi ottamaan asiaan (OKV/461/70/2020), jossa on kysymys covid-19-epidemian hoitoa koskevan päätöksenteon perusteiden ja erityisesti siinä käytetyn tietoperustan avoimuudesta ja objektiivisuudesta siitä näkökulmasta, kuinka epidemian hoitoa koskevassa päätöksenteossa ja ohjauksessa toteutuvat perustuslaista, julkisuuslaista ja tartuntatautilaista johtuvat oikeudet ja velvoitteet. Asian taustalla oli muun muassa julkisuudessa esiintyneet tiedot, joista saattoi saada käsityksen, että valtioneuvoston 6.5.2020 covid-19-epidemian hoitamisesta tekemän periaatepäätöksen (ns. hybridistrategia) taustalla oli muunlaisia näkemyksiä, kuin päätöksen perusteena oli esitetty. Asiassa on pyydetty sosiaali- ja terveysministeriön selvitys ja asiassa tullaan aikanaan antamaan päätös. Asianne esiteltiin oikeuskansleri Tuomas Pöystille. Hänen ratkaisunsa oli, ettei kanteluanne ryhdytä tutkimaan, koska asia on jo tutkittavana edellä mainitulla tavalla.

Sama esittelijäneuvos vastasi 29.5.2020 samansuuntaisesti toiselle kantelijalle, joka oli kannellut samansuuntaisesti sekä laajemmin asiassa OKV/431/10/2020.

(Muistin virkistykseksi esim. MTV Uutiset kirjoitti tuohon aikaan ingressiinsä: ”Koronavirusepidemia etenee Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoiden mukaan liian hitaasti ja liian matalalla tasolla.”)

Oma-aloitteisen tutkinnan valmistuttua pyysin oikeuskansleria arvioimaan asian OKV/832/10/2020 tutkimattomuuspäätöstä uudestaan, koska kantelun keskeisiä kysymyksiä ei ollutkaan käsitelty oma-aloitteisessa tutkinnassa. Oikeuskansleri ei ottanut asiaa käsittelyyn uudelleen pyytämällä.

Tehokkaan valvonnan sijaan tästä tulee sellainen mielikuva, että THL oli vapautettu sellaisten asioiden, jotka voidaan jollakin tapaa muotoilla tietopohjan avoimuuteen liittyviksi, tutkinnasta toukokuusta 2020 toukukuuhun 2022 (jos lasketaan THL:n ilmoitukseen asti), vaikka näin sivuutetaan muita kysymyksiä esim. tavoitteen laillisuudesta, hallintopäätösten perusteluketjusta tai ohjeita tuottavan prosessin dokumentoinnista. Näinkö julkisen vallankäytön legitimiteetti ja oikeusvaltio edistyvät?

Oikeuskanslerinviraston ja THL:n suhde on erässä toisessakin asiassa näyttäytynyt kulmakarvoja nostattavasti, kun ajatellaan maallikon odotuksia valvojan ja valvottavan suhteesta. Asiassa OKV/1336/10/2022 apulaisoikeuskansleri siirsi THL:ää koskevan kantelun vastattavaksi THL:lle itselleen. Kyseessä todellakin oli asian siirto eikä se, että kantelu kohteelta olisi pyydetty selvitys asiassa, joka olisi kuitenkin jäänyt muodollisesti apulaisoikeuskanslerin ratkaistavaksi. Maallikkona kuvittelisi, että siirtomomentin tarkoitus olisi se, että vaikkapa terveydenhuollon ammattilaista koskevan kantelun voisi siirtää oikeuskanslerinvirastosta Valviralle. Kummeksun kantelun siirtoa kantelun kohteelle itselleen.

Yllä kerrottu herättää myös kysymyksen siitä, onko oikeuskanslerin oma-aloitteinen tutkinta valvontaa parantava vai huonontava toimi, kun oma-aloitteisuuden perusteella kanteluita jätetään tutkimatta. Asian OKV/2733/70/2021 ratkaisussa oikeuskansleri kirjoitti vireilletulosta (kursivointi minun):

Oikeuskanslerille alkusyksyllä 2021 tehdyissä kanteluissa ja kansalaiskirjoituksissa on tuotu esiin huoli siitä, ovatko opetuksen ja koulutuksen järjestäjille koronavirustartuntojen estämiseksi annetut ohjeet ja suositukset (jäljempänä myös terveysturvallisuusohjeet) riittäviä ja ajantasaisia muuttuvassa epidemiatilanteessa. Huolta kannettiin erityisesti siitä, miten ohjeet ja suositukset oppilaitosten arjessa toteutuvat ja miten terveysturvallisuustoimien toteuttamista valvotaan käytännössä.

Ja sitten:

Päätin omasta aloitteestani terveysturvallisuustoimia selvittää, koskevien onko perusopetuksen ja toisen asteen ohjeidenja suositusten toimivuuden koulutuksen ja vaikuttavuuden seuranta järjestetty lapsen oikeuksien toteutumisen edellyttämällä tavalla.

Kysyin oikeuskanslerilta Twitterissä vastauksena twiittiin, jossa hän toi tuon tutkinnan esille:

Tuossa kerrotaan, että asia otettiin oma-aloitteisesti tutkintaan, kun oli tullut kanteluja. Miksei tällaisessa tapauksessa yhdistetä kanteluita ja tutkita niitä? Eikö tällaisessa kantelun jälkeisessä oma-aloitteisuudessa ole riskinä, että kantelukysymyksiä sivuutetaan?

En saanut vastausta.