THL:n julkaisussa THL:n viikkoraportti 24, 10.6.2020 ja THL:n saitilla esitettiin kuvaaja, jonka kuvatektissä luki ”Kansantuotteen tasoero osuutena (%) perusskenaarioon verrattuna 11/2021 saakka” ja jossa näytettiin muutoskäyrä ”Ruotsin tavalla” ja ”Suomen tavalla”. Leipätekstissä sanottiin:

Jos Suomi olisi toiminut Ruotsin tavalla, vaikutukset Suomen kansantalouteen olisivat huhtikuussa 2020 jääneet yli viisi prosenttiyksikköä pienemmiksi. Ero alkaa kaventua rajoitusten purkamisen jälkeen, jolloin talouden toipuminen riippuu enemmän maailmanmarkkinoista ja koronavirustaudin epidemiaan liittyvän velan hoitamisesta.

Huomioni kiinnittyi ensiksi siihen, että kevään aikana kritiikkiä esittäneitä on syytetty nojatuoliepidemiologiasta, mutta nyt terveysviranomainen mallinsikin oman ydinalueensa ulkopuolista asiaa eli taloutta. Olennaisempaa on kuitenkin ihmetellä, miksi tällainen mallinnus on edes tehty. (Tämän kysymyksen kannalta on sivuseikka, onko mallinnus mitenkään validi. Esim. IMF arvaa Suomelle tälle vuodelle pienempää bruttokansantuotteen prosentuaalista laskua kuin Ruotsille.)

Jos oletetaan, että mallinnuksella on tarkoitus tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi, mallinnuksen pitäisi tukea johonkin päätöskysymykseen vastaamista. Ilmeisin päätöskysymys, johon vastaamista tämän asian mallintaminen (riippumatta mallinnustuloksesta) voisi tukea, on: Pitäisikö Suomen toimia Ruotsin tavoin eli antaa viruksen levitä väestöön torjuntatoimien sijaan?

Kesäkuun alussa olisi pitänyt olla ilmeistä ilman mallinnusta, että järkevä vastaus kysymykseen on ”ei”. Tuolloin oli jo nähtävissä, että Ruotsin tapa tuottaa enemmän kuolleita ja enemmän sairaita (joista ei vielä varmasti voi sanoa, kuinka monelle tarkallee jää pysyviä haittoja mutta oletettavasti monelle) – ja silti Ruotsin talous on kärsinyt.

Kun mallinnus on silti tehty, tuli mieleeni, onko jollakulla halu kehittää perusteita vastaukselle ”kyllä”. Tämän vuoksi 11. kesäkuuta 2020 lähetin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjaamoon sähköpostitse otsikolla ”Asiakirjapyyntö” seuraavaa:

THL:n julkaisusarjan "Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen" julkaisussa "THL:n viikkoraportti 24, 10.6.2020" (http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139889/Viikko%2024-2020%20-%20Koronaepidemian%20vaikutukset%20hyvinvointiin%2c%20palveluihin%20ja%20talouteen.pdf) julkaistiin osio "Millaisia vaikutuksia koronaepidemialla olisi ollut Suomessa, jos Suomessa olisi noudatettu Ruotsin valitsemaa strategiaa?", jonka lopussa (sivulla 17) kerrottiin mallinnuksesta epidemianvaikutuksista Suomen kansantalouteen Ruotsin strategialla.

Lain viranomaisen toiminnan julkisuudesta nojalla pyydän tuon kansantalousmallinnuksen tilausasiakirjat, joista käy ilmi kansantalousmallinnuksen tilaaja(t), rahoittaja(t), kysymyksenasettelu ja tehtävänanto. Mikäli THL on ryhtynyt tähän kansantalousmallinnukseen oma-aloitteisesti, pyydän kansantalousmallinnukseen ryhtymistä koskevat asiakirjat, joista käy ilmi tämän talousmallinnuksen kysymyksenasettelu, tehtävänanto ja tarkoitus.

Katson viimeistään mallinnustuloksen julkaisemisen olevan osoitus asian valmistumisesta lain 6 §:n tarkoittamalla tavalla.

Katson, että pyyntöön tulee vastata maksuttomasti lain 34 §:n 1 momentin kohdan 3 perusteella.

Toivon, että ensisijaisena asiakirjanantamistapana on se, että asiakirjat pannaan julkisesti ilman sisäänkirjautumisvaatimuksia saataville Webiin ja lähetätte minulle sähköpostilla näiden asiakirjojen URL:it. Voin vaihtoehtoisesti vastaanottaa asiakirjat sähköpostin liitteenä.

(Meiliallekirjoitukseni)

23. kesäkuuta 2020 THL vastasi:

Talousvaikutusten mallintaminen tehtiin osana THL:n COVID-19 -ryhmän työtä. Liitteenä pääjohtajan päätös työryhmän jäsenten nimeämisestä. Mallinnuksen on osana ryhmän toimintaa laatinut tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia.

Mallintaminen tehtiin THL:n omana työnä eikä siihen liittynyt ulkopuolista toimijaa

Liitteenä oli 21.4.2020 päivätty pääjohtajan päätös, josta käy ilmi, että mainitun ryhmän jäsenen tehtävä on ”taloudellisten vaikutusten seuranta ja arviointi; raportointi”. Juuri tämän talousmallinnuksen kysymyksenasettelu tai tarkoitus ei tästä asiakirjasta selviä.