Suomessa on tavattu juhannuksena tehdä taikoja tulevaisuuden selvittämiseksi. Tänä vuonna istuin juhannusaattona Euroopan unionin tekoälysäädöksen 67 artiklan mukaisen neuvoa-antavan foorumin kokouksessa kuulemassa, miltä tekoälyn tulevaisuus Euroopassa näyttää.
Toisin kuin lammen pinnassa välkkyvä kuva tulevasta sulhosta, eurooppalaisen tekoälysääntelyn tavoitteet ovat selkeät – vain toteutus ja täytäntöönpano uupuu. Neuvoa-antavan foorumin tarkoituksena on auttaa komissiota tulevassa täytäntöönpanossa.
Miten tekoälysovelluksia ja niiden kehittämistä Euroopassa vastaisuudessa säädellään? Millaisia mahdollisuuksia vaikuttaa sääntelyn muotoutumiseen Turun yliopiston osallistuminen neuvoa-antavan foorumin toimintaan tarjoaa?
Tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen liittyvät kysymykset ovat kirvoittaneet viime vuosina laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Hieman näkökulmasta riippuen tekoälyn viimeisimmät edistysaskeleet ovat joko ennennäkemätön mahdollisuus tai vertaansa vailla oleva uhka ihmiskunnalle.
Lähestulkoon kaikki jakavat näkemyksen siitä, että tekoälyjärjestelmien tulevaa käyttöä ja kehitystä on suitsittava ja suunnattava.
Tekoälyjärjestelmiä voidaan ohjailla monin tavoin. Aiemmin korostuivat erilaiset eettiset ohjeistukset, viime vuosina taas taloudellista käyttöä sääntelevät oikeudelliset normit.
Euroopan unioni pyrkii ohjaamaan globaalia teknologista kehitystä sääntelyn avulla. Puhutaan Brysselin vaikutuksesta, joka ulottuu kauas unionin rajojen ulkopuolelle. Vuoden 2024 kesällä säädetty tekoälysäädös on osa pyrkimystä ohjata teknologista kehitystä ja kansainvälistä kauppaa eurooppalaisten arvojen suuntaan.
Perusteiltaan säädös on yksinkertainen: Tekoälyjärjestelmän kehittäjiin kohdistuu sitä enemmän velvollisuuksia, mitä suuremmaksi järjestelmän riski mielletään. Osa järjestelmistä on kiellettyjä, osaan liittyy suuria riskejä ja toisten kohdalla riski on vähäinen – samoin kuin niitä koskevat velvollisuudet.
Tekoälysäädöksen selkeät tavoitteet eivät kuitenkaan sellaisenaan jalkaudu tekoälyjärjestelmiä kehittävien toimijoiden käytäntöihin. Tämän vuoksi komissio pyrkii täydentämään säädöksen ohjeita suuntaviivoilla ja teknisillä standardeilla. Komission tarkoituksena on näiden asiakirjojen avulla täsmentää ja opastaa säädöksen asianmukaisessa täytäntöönpanossa. Juuri näiden asiakirjojen valmistelun eri vaiheissa komissio voi, ja joissain tilanteissa sen jopa täytyy, turvautua neuvoa-antavan foorumin asiantuntemukseen.
Foorumin työsarka on mittava. Juhannusaattona komissio esitteli suunnitelmiaan, johon lukeutui muun muassa kahdeksan uuden suuntaviivan valmisteleminen vielä tämän vuoden kuluessa. Parhaillaan komissio pyytää palautetta luonnoksestaan suurriskisten tekoälyjärjestelmien määrittelemiseksi. Liitteineen asiakirja on noin 200 sivua.
Teknisten standardien kohdalla foorumin tehtävänä on vähintäänkin keskustella kaikista komission eurooppalaisille standardointielimille esittämistä standardointipyynnöistä. Näiden pyyntöjen ala kattaa kaiken leluista lääkinnällisiin laitteisiin. On selvää, ettei ainakaan oma osaamiseni riitä kaikkien kysymysten asiantuntevaan analysointiin.
Foorumiin jäsenistö on laaja ja siihen kuuluu yliopistojen ohella kansalaisjärjestöjä sekä yrityksiä. Jo ensimmäisen kokouksen aikana kävi selväksi, että osallistumme foorumin toimintaan kovin erilaisin resurssein. Tekoäly-yhtiöiden edustajat olivat paikalla valmiiden vaikuttamisviestien kanssa, samoin toimivat muut liike-elämän edustajat.
Tutkijana osallistumiseni tarkoitus on toisenlainen. En ole paikalla puolustamassa yhtä yksittäistä etua, mitä nyt juristina ehkä pyrin pitämään sääntöjen puolta. Uskon kuitenkin, että yliopistollamme on paljon muutakin kuin oikeudellista osaamista tarjottavana foorumin työlle.
Yliopistomme oikeustieteellinen tiedekunta tulee olemaan foorumin jäsen seuraavat kaksi vuotta. Koska foorumin työ on monipuolista, haluaisin kutsua kaikki tekoälyjärjestelmistä kiinnostuneet mukaan keskusteluun. Syksyllä tulen järjestämään Calonialla kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia foorumin työstä ja mahdollisuuksista vaikuttaa tekoälysääntelyn tulevaisuuteen Euroopassa. Tervetuloa mukaan, haluatpa sitten kertoa näkemyksesi siitä, mihin huomio kannattaisi kiinnittää tai vain kuulemaan miltä juhannuksena loihdittu Euroopan tuleva tekoäly-ylkä syksyn tullen näyttää.
Kirjoittaja on oikeutieteen tutkijatohtori, jonka tutkimuksen pääpaino on globaalin teknologiaoikeuden kansantaloustieteellisessä tulkinnassa ja yleisessä oikeustieteessä.
此内容由惯性聚合(RSS阅读器)自动聚合整理，仅供阅读参考。 原文来自 — 版权归原作者所有。